Lipljanissa 20.10.2010
Arvoisa herra Gran,
Mukavaa, että olet saanut kirjeenvaihdostamme ilon irti. Kuvittelet kuitenkin turhia, jos luulet saavasi ensimmäisen myllykirjeeni, kun maamme nousee toisen sisällissodan raunioilta uuteen aikakauteensa. Ensimmäisen myllykirjeeni omistan nimikirjaimille L.S. Saisinpa vain mahdollisuuden olla kärpäsenä katossa, kun karkotuspäätös luetaan ääneen helsinkiläisasunnossa. Järjestän myös silloisen asemani mahdollistamana Jazz-yhtyeen Kemi-Tornion lentoasemalle säestämään päätöksen toteutusta, itsekin sitä eturivissä seuraten. Kemi-Tornion lentoasemalle siksi, että sinne on vittumaista matkustaa karkotuspäätös perstaskussa Helsingistä saakka ja toiseksi voin yhdistää tähän matkaan lupaamasi maakuntakierroksen.
Arkiruokasi g-piste kuulosti toki houkuttelevalta, mutta mikset käyttänyt Jamie Oliver superpannusi pohjassa ensin oliiviöljyä. Öljyn kiehuessa lisäisit vielä kunnon nokareen aitoa voita erityisen makunautinnon takaamiseksi. Toki vanhana kulinaristina sinulla on varmasti poukkoileva selitys tähänkin, eikä se arvatenkaan tule jäämään yhden lauseen mittaan. Nälkä tosin herahti kielelleni näin yömyöhänä, sinä ja kirotut sipulimielikuvasi. Toivottavasti kuuntelit Kicke Paanasen kappaletta: "Villiäinen" paistellessasi, olisi nimittäin sopinut erinomaisesti tilanteeseen.
Turhaan kai toistelet kutsuasi, sillä on itsestäänselvää, että löydämme toisemme hyvinkin pian Töölöstä. Omakin lukemistoni alkaa nimittäin kovasti ehtyä ja Heikki Hiilamon SKOP:n lyhyt historia jätti kitkerän jälkimaun. Teos pitää ehdottomasti huuhdella pois mielestäni tuoreella Mauno Saarella. Eikö olisi mahtavaa, jos Mauno Saari kirjoittaisi kirjan Vanhasen lautapinoista ja naisseikkailuista tai jostain ihan muusta. Valtakunnanoikeus olisi taattu ja voisimme lyödä vetoa; mahtaako Matti löytää itsensä ulos Säätytalolta ensiyrittämällä?
Alkaakin vihdoin olla alle kaksikymmentä päivää paluuseeni. Odotan erittäin paljon Suomen syksyltä, tarkoittaen kaikkia joutavia typeryyksiä ja niiden omalaatuisia toteutustapoja. Mitään muita odotuksia ei oikeastaan ole, sillä Suomi on nykypäivänä osoittanut olevansa kaikille kansanryhmille aivan väärä paikka olla ja elää. Rikkaat jättävät maan ensimmäisien miljooniensa jälkeen verojen pelossa. Pahimmat alkoholistit kuolivat viinaveroalessa ja loput kituvat hiljaa yhteiskunnan laitoksissa maksavaivoineen. Keskiluokka suunnittelee kovaa vauhtia joukkopakoa ja Kehä III:sta ympäröivä alue näivettyy nerokkaan alueellistamispolitiikan ansiosta. En nyt ajanpuutteen vuoksi mainitse, kuka tässä aikanaan onnistui loistavasti ja olisi päivittänyt politiikkaansa ajan mukaan toimivaksi aina tarvittaessa.
Kaikesta tästä seuraa varsin hauskoja oireita. Perussuomalaiset ovat erittäin lähellä kolmanneksi suurimman puolueen asemaa. Samalla huolestuttavaa, mutta jotenkin kiehtovaa on seurata, kuinka suuret puolueet alkavat ymmärtämään, etteivät ole olemassa itseään ja kansanedustajiaan varten. Siinä sitten syytellään Apollonkadulla etelän metiaa ja vaikka mitä muuta, vaikka puolueen jäsenistö on jo vuosikaudet koostunut rekisterimerkintävirheistä ja jäsenyydestään autuaan tietämättömistä.
Haluaisin Iggy Pop-erehdystäni yrittää vielä hyvitellä. Hakusanalla: "lähiörotat" saat ensimmäisellä hakutuloksella varmasti mieluista seurattavaa.
Muistin muuten juuri, että viimeisin Laitiseni on vielä lukematta. Riennän siis törkeästi kirjeeni ääreltä pois, yhtään peittelemättä priorisointijärjestystäni.
Parhain terveisin,
-Teemu Sikari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti