maanantai 27. joulukuuta 2010
Eurooppalaiset kasvot
Hyvä Sikari,
Joulun ihme on sittenkin olemassa. Sen saimme todistaa viikkoa ennen joulurauhan julistusta. Helsinki oli kauniin lumipeitteen verhoilema, tähdet tuikkivat ja me olimme syöneet upean italialaisen illallisen. Bruchetat, pastat, cappucinot ja taidolla humaloitu italialainen olut olivat saaneet mielemme muikeiksi.
Kun olimme saaneet takkimme niskaan Benjams Bistron eteisessä ja kiitelleet ylisanoin ravintoloitsijaa, tapahtui joulun ihme. Minulta tippui maahan euron kolikko ja kuin hyrrä se pyöri maassa ikuisuudelta tuntuvan ajan. Kurkottaessani kolikkoa takaisin näin tutun miehen suoraan edessäni. Euron kolikko jatkoi pyörimistään ja me kaksi saimme todistaa kuinka edessäni seisova Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen ja kansallisen keskuspankkimme pääjohtaja jäi ilman pöytää.
Et ehkä usko kuomaseni, mutta näin koko suomalaisen EU-historian pikakelatun filminauhan omaisesti samalla kun kolikko pyöri ravintolan kivilattialla. Juuri ilman pöytää jäänyt finanssialan supervaikuttaja laukaisi mielessäni tuon oudon filminauhareaktion. Liekö syynä edellä mainittuun pääjohtajan menneisyys Suomen ensimmäisenä EU-komissaarina.
Välähdyksin mielessäni kävi tuokiokuvia Ahtisaaresta kertomassa diplomaatin ammattivarmuudella Erkki Liikasen nimityksestä Euroopan yhteisön huippuvirkaan. Mielessäni vilahti valtiosihteeri Sundbäck viemässä Suomen EY-jäsenyyshakemusta Brysselin lentokentällä, Jörn Donner tupakalla Jyrki Otilan kanssa talvi-iltana europarlamentin pihalla. Silmissäni loimusi pohjalaisten viljelijöiden EY-jäsenyyttä vastaan sytytetyt heinäpaalit keskellä Helsinkiä. Näin nuokkuvat ministerit palaamassa Brysselin raskaista neuvotteluista, Paavo Väyrysen puhumassa EY-jäsenyyttä vastaan ja Esko Ahon tiukkaamassa median läsnäollessa Toimi Kankaanniemeltä hallitusyhteistyön mahdollisuuksia EY-jäsenyyspäätöksen jälkeen.
Statistin rooliin jäivät filminauhallani suomalaiset europarlamentaarikot. Pakko kuitenkin myöntää, että tilannekuva Ilkka Suomisesta nostamassa olutlasia keskellä Brysseliä on syöpynyt alitajuntaani.
Ymmärrätkö veli Sikari, edessämme olivat eurooppalaiset kasvot. Kaikesta tästä eurooppalaisuudesta huolimatta olemme suomalaisia jopa euromyrskyn jälkeen ja juna kulkee vieläkin suomalaisilla raideleveyksillä. Suomalaisuus on sinitaikaa mutta koko Euroopa laulaa kanssain. Kuljemme Yhdysvaltojen vanavedessä Natoon ja valoon päin. Vuosikymmenten saatossa euroyhteisö nousee kuin taivaisiin. Ei toivetta mulla sen kummempaa kuin sinä sunnuntaina silloin voisin roolit unohtaa kun sen Eki teki taas! Siinä kaikki mitä vastaan Kari Tapiosta.
Suomalainen viihde on surkeaa, mutta olen varma, että jo kuukausi maailmalla saa meidät molemmat kaipaamaan Vexi Salmea muistelemassa omia sanoituksiaan karaokekansan parissa tai Sami Hintsasta laulamassa Tartu Mikkiin -ohjelman loppukappaletta. Ihan tosissaan.
-Gran-
maanantai 13. joulukuuta 2010
Juna kulkee
Yhteenkuuluvuutta ylistävän veljeskuntamme jälleennäkemisiä tuskin voi kuvailla muilla sanoilla kuin Amerikka-showlla. Suurkiitos jälleen kerran sinulle, että toit termin: "Amerikka-show" keskuuteemme. Asioita joita on erittäin vaikea selittää ulkopuolisille, niissä sinä olet ykkönen.
Harmi, että emme ehtineet vaihtaa kuulumisia sen enempää tämän päivän aikana. Olin jo kovasti odottanut tiivistelmää matkastasi pohjoiseen, mutta sain kyllä matkan varrelta mukavia tietoiskuja tiedonjanooni. Olen varma, että haluat puida Kari Tapion kuolemaa seuraavassa kirjeessäsi. On kuitenkin velvollisuuteni huomauttaa seuraavasta yhteensattumasta. Kari Tapio laulaa kappaleessaan: "Kun juna kulkee vaan, kulkee, on sillä suunta tuonne pohjoiseen." Aiemmasta poiketen sinä lensit pohjoiseen ja Kari Tapio kuoli.
Sen lisäksi, että vastaan kirjelmääsi näin myöhässä, vien sinulta myhäilyetuoikeuden edellisestä. Tiedän kuitenkin, että Kari Tapio ei ollut suurimpia suosikkejasi. Jos Vexi Salmi joskus kuukahtaa suorassa tv-lähetyksessä muistellessaan humalassa omien kappaleidensa sanoja, niin lupaan järjestää hiljaisen hetken suruaikaasi kunnioittaen.
On varmaankin aika nauttia Joulun rauhallisesta ajasta ja alkaa suunnata katseitamme ensi vuoden kesäspektaakkeliin. Olemme sen veljeskunnallemme velkaa.
Lumimäärään vittuuntunein terveisin,
-Teemu Sikari
maanantai 29. marraskuuta 2010
Amerikka-show
Hyvä ystäväni Sikari,
Oletko koskaan havahtunut miettimästä, kuinka hienoja ihmisiä tunnemme ja voimme jopa ystäviksimme mainita. Uskomattomat hehkutukset ja överinostatukset ovat meille molemmille tuttuja ystävyys- ja kaverisuhteidemme ansiosta. Voisin väittää yhteenkuuluvuutta vaalivien veljeskuntatapaamistemme olevan yhtä Amerikka-showta!
Tänään varmaankin huomasit yhteisellä ruokahetkellämme Nanking-ravintolassa, että päässäni pyöri alinomaan yksi sanayhdistelmä; Amerikka-show. Yritän nyt kirjoittaa tuon sanaparin pois mielestäni. On parempi tulevien kirjeiden kannalta, että saan, taas se tulee, Amerikka-shown mielestäni pois.
Juhani Tammisella on jääkiekkovalmennuksessa ja elämänasenteessaan mieletön Amerikka-show! "Rajalla-Gränsen"-hanke Tornion ja Haaparannan välillä on aika hyvä Amerikka-show yritelmä. Tämän iltainen Diili-finaali perhearvoineen ja harkittuine yllätysmomentteineen oli pohjoismaiden mittakaavassa mieletön Amerikka-show! Rocky 4-elokuvan alussa esitettyä James Brownin kappaletta mielettömän repertuaarin kanssa ei tarvitse edes sanoa... Tai tarviipa sittenkin: ei helevetti mikä Amerikka-show!
Nyt se on tehty, ei enää Amerikka-showta. Kerta kiellon päälle: Reaganin aika.
Mutta siirrytäänpä vanhalle mantereelle. Siirrytään vanhan mantereen vanhempaan aikaan, 1600-luvulle. Skotlannista lähti samana vuonna kaksi laivaa eri suuntiin. Toisessa laivoista uhmattiin Länsi-Atlantin aaltoja. Uhmakkuus kannatti. Tuon laivan urhoolliset uudisraivaajien edusmiehet allekirjoittivat itsenäisyysjulistuksen, hylkäsivät monarkian melko kohteliaasti, tappoivat kalkkunan ja panivat alulle, tiedät kyllä mitä nimeä kantavan näytelmän.
Ei toisellekaan laivueelle huonosti käynyt. Vielä tänäkin päivänä eräs K-kauppa tekee nimessään kunniaa itään päin lähteneen laivan miehistön jälkeläisten saavutuksille.
Siinäpä tämän päivän mietteeni.
-Gran-
maanantai 22. marraskuuta 2010
Kaksikielisyyttä, kuninkaallisia ja satuja
Ystävä kallis,
Äärimillään huolestuttavaa olisi, jos kuka tahansa muu ystäväni avaisi television vahingossa väärältä kanavalta ja innottuisi erheensä johdosta seuraamaan sieltä tulevaa ohjelmaa ja kirjoittamaan siitä vielä pitkän litanian moista soopaa. Sinä saatat myhäillä Keskon vuosikertomuksia läpi, mutta minäpä kahlasin Yleisradion tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen. 165 miljoonasta eurosta, jotka käytettiin vuonna 2009 televisio-palveluihin, käytettiin 16 prosenttia FST5-kanavaan. Tätä lohkoa perusteltiin yhdellä lauseella: "YLE FST5 sisältää myös suomenkielisiä urheilulähetyksiä".
Vaihdetaan siis aihetta, sillä saavutit jo tavoitteesi. Provosoituneen lukijan. Kävin tänään töiden jälkeen Helsingin-matkani alkutaipaleella, Alppilassa. Oli riemastuttavaa huomata, että ratikan vakijengi ei noin vain vaihdukaan. Herkistyinkin ohikiitäväksi hetkeksi, kun muistelin kaikkia upeita asioita, joita silloin näin ja koin. Enkä tosiaan lähde erittelemään näitä asioita.
Siis kuninkaallisiin. Itse koin satukirjahetkiä laajasta valikoimasta, mutta ehdottomat suosikkini tulivat Mauri Kunnaksen kynästä. "Etusivun juttu" oli oma ykkösvalintani hänen teoksistaan, ehkä se on vaikuttanut osaltaan myöhempiin valintoihini. Pupujutut puolestaan kuulostavat sellaisilta lukoilta, jotka kätkevät taakseen jotain, mistä en halua tietää. Tunnen kuitenkin suurta ylpeyttä, sillä olen saattanut maistaa tuota mainitsemaasi pupujen kaljaa.
Et ole koskaan ollut suuri makeisten ystävä, joten oletan, ettet koskaan kokenut niin sanottua karkkipäivä-perinnettä. Tämä puolestaan selittää, ettet ole koskaan joutunut vaihtamaan lauantaipussia perjantaipulloon. Tyhjyys on kuitenkin ollut olemassa ja Ruotsin keltaisen lehdistön kuninkaallisuutisointi on kenties vietellyt sinut Haaparannan rajalla aivan liian aikaisessa vaiheessa. Toivonkin, ettet kohtele naisia kuten näiden satujen prinsessoja - juot itsesi tukevaan humalaan ja viet ajelulle. Huomasitko kuinka käytin laillasi kaksi kappaletta yhdistämään sadut ja kuninkaalliset.
Ernst August, mies jota 7 päivää-lehti siteeraa "Raikuliprinssiksi". Ja se hänestä. Saunailloissa voisimme suosiolla jättää tietyt aiheet käsittelemättä. Toisaalta, Tyynessä, Tollossa ja Paukussa ei mikään aihe saa olla tabu. Ehkä nautit hiukan kyseenalaista kunniaa siitä, että saat minut epäilemään sananvapauden tarpeellisuutta. Kukapa minä olen sinua tuomitsemaan.
Yritän tällä viikolla keskittyä käytännön asioiden hoitamiseen, joten vastailuni saattaa viipyillä hetkisen. Osittain tämän vuoksi halusin vastata sinulle tänään samana iltana. Voit pohtia rauhassa vaikka syntymävuotesi ykköshitin: "Kraftwerk - The Model", merkitystä ja sanomaa aikakaudestaan.
Ystävällisin terveisin,
-Teemu Sikari
Det andra språket
Arvoisa Sikari,
Tänään avatessani televisiota, painoin vahingossa FST5-kanavan päälle. Katselen kanavaa toki tarkoituksellakin, mutta nyt toisella kotimaisella tuotetun ohjelmiston pariin minut johdattelikin kohtalo. Tredje statsmakten, FST:n vastine Pressiklubille, on lähestulkoon nerokas ohjelma. Kyseistä ohjelmaa seuratessa tunnen suurta ylpeyttä omasta vähemmistöstäni; pakkoruotsia kannattavista suomenkielisistä.
Olen päästänyt oman ruotsin kielen taitoni melkoiseen rappiotilaan. Tarkoitukseni oli kirjoittaa kirjeeni tänään sillä toisella virallisella, mutta en kyennyt. Jo otsikko meinasi mennä väärin. Argumentteja pakkoruotsin puolesta minulta löytyy useita. Tärkeintä on kuitenkin havaita, ettei kyseisen kielen osaamisesta ole ollut kenellekään suoranaista vahinkoa.
Mutta siirrytäänpäs kuninkaallisiin. Lapsena en joutunut ikinä nukkumaan ilman iltasatua. Äitini luki yleensä sadut Kirsi Kunnaksen pitkästä ja kapeasta satukirjasta tai jostakin muusta niteestä. Tähän tarinaan ei varsinaiseti kuulu se, että isälläni oli tapana sepittää jokin "pupujuttu", joissa muun muassa puput pelasivat pupujen jalkapalloa ja voiton jälkeen matkustivat pupujen laivalla takaisin pupjen kotiin ja joivat pupujen kaljaa. Ehkä oli hyvä kuitenkin tuoda pupujutut tiedoksi, sillä se voi avata muutamia lukkoja matkallasi minun pääni sisään.
Seikkaperäisesti yritän havainnollistaa, että kuninkaalliset ovat satuiän ylittyessä tulleet punahilkkojen ja pupujen tilalle. Olen myös varma, että pienellä perehtymisellä pitäisit itsekin Ernst Augustin tai jonkun muun hulttiokuninkaallisen toilailuja aika mukaansatempaavina.
Saunailta oli kieltämättä mitä myhäilyttävin tapaus tämän syksyn ja talven rajavyöhykkeellä. Huomionarvoista on myös se, että saimme lukupiirin kaikkia todennäköisyyslaskelmia uhmaten kuitenkin kasaan.
En usko rajaavani 1980-luvun tutkielmiani sen kummemmin. Luultavasti löydän muutaman uuden tuntemattoman suuruuden ja tulen hehkuttamaan heitä Sinullekin kyllästymispisteeseen asti. Niin ja arvaapa mitä: kyllästymispisteesi saavutettua, tuon Peter Robinsonin muistelmat lukupiiriimme ilman veto-oikeutta.
-Gran-
sunnuntai 21. marraskuuta 2010
Saunavieraita
Arvon ystävä,
Kirjelmöintimme tuntuu olevan molemminpuolista iloittelua. Ihme, kun useammat eivät ole ymmärtäneet tämänkaltaisen toiminnan terapeuttista vaikutusta. Saat ajatuksella ja rauhassa purkaa puitavat asiat saaden niihin vielä vastakaikua. Verratonta, sanon minä. Nykyisin nämä viikonloputkin menevät rauhallisemmin, kun ei tarvitse arvuutella, kenet se Laitinen on tällä kertaa kolumnissaan haukkunut. Olen kai jo oppinut kiertojärjestyksen. Ensin kauppakamarinulikat, tämän jälkeen viherstalinistit ja lopuksi feministit ja muut historian päälle ymmärtämättömät.
En ole koskaan ymmärtänyt valtavaa kiinnostustasi kuningasperheisiin, valtionpäämiehiin ja heidän julkiseen juhlintaansa. Toki ymmärrän perinteiden päälle ja hyväksyn myötämielisenä rituaalisi, jotka itsenäisyyspäivääsi liittyvät. Itse yritän nauttia ylimääräisestä vapaapäivästä ja unohtaa kaiken mitä valtiossamme nykypäivänä tapahtuu. Yhtään kynttilää en kuitenkaan sorru sytyttämään, vaikka kättelyjonossa olisi itse PM-liiton puheenjohtaja.
Sixten kävi Bilderberg-ryhmän kokoontumisessa vuonna 2006, tällöin ne järjestettiin Brookstreet hotellissa, Kanadassa. Jorma Ollila, Jaakko Iloniemi ja Paavo Lipponen käyvät ahkerimmin kyseisissä taaphtumissa. Itse pidin tapahtumaa mielenkiintoisena siihen asti, kunnes huomasin Jyrki Kataisenkin olevan kävijälistalla. Voin hyvin kuvitella kansainvälisen kalvosarjan, joka käydään läpi joka vuonna: "Pensions, what are they and why should I be interested?". Tämän sisäpiirijutun selittäminen onkin sitten muille lukijoillemme hiukan hankalampaa.
1980-luku kuulostaa erityisen mielenkiintoiselta. Oletko jo ajatellut kohdentaa mielenkiintoasi maantieteellisesti tiettyyn paikkaan vai yleisesti koko aikakauteen? Oma 80-lukuni meni viuhuen ohi ja muistan korkeintaan yksittäisiä asioita esikouluajoiltani. 90-luku puolestaan oli omaa leppeiden kesäpäivien aikaani. Kukaan ei kuitenkaan ota niitä nuoruuden kirmailuja 2000-luvun Nousiaisissa meiltä kummaltakaan pois. Siellä perustettiinkin vahingossa oma Bilderbergimme.
Saunareissu muuten onnistui yli odotusten. On varmaankin aika alkaa pohtia seuraavaa kertaa ja seuraavaa vierasta. Ehdotan, että pidämme paikasta kiinni.
Marraskuisin terveisin,
-Teemu Sikari
perjantai 19. marraskuuta 2010
Marraskuu
Hyvä Veli,
Kirjeesi toi valon marraskuiseen kaamokseen. Älä suotta tunne syyllisyyttä hiukan harvemmasta kirjelmätiheydestä. Kirjelmöintitauossa on paljonkin hyviä puolia. Nyt voin keskittyä päivän polttaviin kysymyksiin, enkä ole velvollinen spekuloimaan menneitä uutisia. On hyvä, etten joutunut analysoimaan Ruotsin maanpuolustuksen tilannetta ja Tom Kankkosen hienoa raporttia kyseisestä aiheesta Kalixista. Kerrassaan loistavaa on sekin, ettei Sinun tarvitse etsiä kyseistä Kalixin raporttia ja nauraa vatsaasi kipeäksi.
Kirjeeni on tällä kertaa aika maanpuolustushenkinen. Ehkäpä itsenäisyyspäivän kyllästyttävät muodollisuudet ovat liian lähellä. Oletko muuten miettinyt, kuka kättelee tasavallan presidentin linnan juhlissa ensimmäisenä, kun se ei ole toisen maailmansodan veteraani?
Sixten Korkmanin osallistuminen Bilderberg-ryhmän kokoukseen on mielenkiintoinen väite. Luulenpa, että se ryhmä mihin suomalaisetkin kutsutaan, ei ole ihan kovimpia spekulaatioita suorittava elin, vaan jokin median huijauksessi suunniteltu näpertelyryhmä. Isot pojat saanevat puntaroida maailmaa omissa kabineteissaan ilman häiriötekijöitä. Toisaalta Esko Aho ja Jorma Ollila ovat voineetkin pyörähtää isojen poikien pöydissä.
Omissa harrasteissani olen jättämässä Watergate-aikaa taakseni ja siirtynyt täysillä 1980-luvun "Amerikka showhun", kuten Torniossa sanottaisiin. Rehellisyyden nimissä muistan 80-luvusta ainoastaan leppeät kesäpäivät ja koulun aloituksen. Poikavuosien kirmailut kedoilla taitavat liittyä enemmänkin 2000-luvulle ja Nousiaisiin. 1980-luku on minulle tarunhohtoinen; kultainen vuosikymmen. Mitäpä merkkaa kasarikymmen Sinulle?
-Gran-
P.S. Neljä tuntia uuden puhelimen käyttöönottoon.
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Kiireen vilkkaa
Espoossa 14.11.2010
Parahin ystävä,
Hetkeäkään ei viime kirjeestäsi ole kulunut, ettenkö olisi odottanut tätä hetkeä. Toivon mitä suurinta ymmärrystä, kun olet joutunut odottamaan vastaustani. Toki voisin selitellä sietämätöntä tahdittomuuttani, mutta säästän arvokkuutesi kiemurtelultani ja menen suoraan asiaan.
Kerroit viimeisessä kirjeessäsi Churchillin saksalaisjoukoista, en tiedä miten syvässä telepatiassa toimimme, mutta katsoin itsekin kyseistä dokumenttia. Hauskinta dokumenttia seuratessa oli se, että tiesin sadan prosentin varmuudella sinun seurailevan kyseistä tuotosta. Voisin vielä lyödä vetoa niistä kohdista, joissa myhäilit holtittomasti. Aika hurjaa kieltämättä!
Perussuomalaisten osalta en tyydy enää sanomaan yhtään mitään. Toisaalta pitää vielä mainita Markku Uusipaavalniemen nimi. Vaaleista tulee joka tapauksessa aikamoinen spektaakkeli, vaikkakin spektaakkeliksi sen määritteleekin kokonaiset kaksi Suomessa asuvaa henkilöä. Molemmat sattuvat vielä asumaan Espoossa.
SKOP-kirjasta haluaisin pikaisesti analyysiäsi. Verratonta luettavaa, mutta lähinnä niiltä kohdilta joissa Hiilamo siteeraa suoraan Mauno Saarta. Hiilamolle kuuluu kuitenkin suuri kiitos siitä, ettei ohittanut suorastaan legendaarista Juhani Riikosta, vaan kirjoitti hänestä useassa kappaleessa. Olen yrittänyt tunnistaa Riikosen tuotoksia nykypäivänä http://www.porssivihjeet.fi -sivustolta, missä hän nykyisin vaikuttaa taustalla.
Tahdon itsekin lukea Jugnerin ajatuksia nimenomaan johtajuudesta, niinistömäinen runoilu ja omituisuuskohtaukset eivät minua niin kiinnosta. Jutella nyt aamutakissa peilikuvalleen ja jaaritella keihäänheitosta mökillään useita sivuja, ei ole terveen merkkejä siinä touhussa, mutta tämän sinä jo tiesitkin.
Totta hitossa olen tyytyväinen Euroopan Unionin presidenttiin ja hänen valintaprosessiinsa. Muistanet varmaan Lipposen märät unet ja median kiukaalle heittämän veden määrän. EU:n presidentissä voittamatonta on hänen syntymämaansa. En keskustele aiheesta enenmpää. Eino S. Repo ja "Reporadio" ovat kovasti mieleeni, se siitäkin aiheesta. Toiset pidot Tornissa lisätty listalleni.
Ottaisitko sinä puolestasi kantaa Sixten Korkmanin spekuloituun osallistumiseen niin sanottuun Bilderberg-kokoukseen? Aion muuten ensi keskiviikkona kuunnella hartaasti Hannes Kulvikin sanoja, tiedän jo etukäteen kuinka katkera olet tästä.
Parhain terveisin,
-Teemu Sikari
P.S. Onnittelut uudesta puhelimesta, vaikken voikaan aidosti iloita valinnastasi.
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
Sunnuntai
Hyvä Sikari,
Tänään olisi sitten lokakuun viimeinen päivä ja sunnuntai. En osaa tarkalleen sanoa mikä oli ikävuosieni lukumäärä silloin kun sunnuntaipäivätkin alkoivat olla suurta nautintoa. Luultavasti viihdeohjelmien jakautuminen lauantai-illoista suunnuntaille on nostanut pyhäpäivän arvostusta omalta osaltani. Toisaalta, "Churchillin saksalaisjoukot" ei ole kaikkien näkökulmasta viihdeohjelma.
Haluan tässä selventää edellisen kirjeeni lausuntoa Timo Soinista. Viittaaminen Soinin aiempaan ammattiin ei ollut väheksyntää käytettyjen autojen myyjiä kohtaan. Viittaus oli ilmeisesti liian korkealentoinen jopa Sinun kaltaiselle yhteiskuntakriitikolle, ystäväni Sikari. Tarkoitukseni oli rinnastaa käytettyjen autojen myyjä kertaalleen ajettuun ja kolaroituun perussuomalaisten aatteeseen. Mutta se siitä ja eteen päin.
Tunnet minut ilmeisen hyvin. Kyllä, tulin hyödyntäneeksi tv-lupamaksua Pekka Siitoin -dokumentin muodossa. Katsojakokemus oli ahdistava sanan kaikissa merkityksissä. Siitä puheen ollen, hankin Hiilamon SKOP-kirjan omia reittejäni ja pyydän, ettemme enää koskaan keskustele aiheesta "miksi avopuolisosi omistaa tuon kirjan".
Itse silmäilin viikonlopun aikana läpi Jungnerin Outolinnun. Aika avointa, jopa liiallisuuksiin menevää purkautumista oli tuon niteen sisältö. Toisaalta kirjoittajan johtamisanalyysit olivat raikkaita ja uutta näkökulmaa antavia.
Pahoittelan tässä kohtaa, etten ehtinyt heti vastaamaan viimeisimpään kirjeeseesi. On ollut kaikenlaista. On pitänyt lukea 88 sivua Keskon vuosikertomusta, on pitänyt puntaroida Pelimannet yhtyeen mahdollisuuksia 2010-luvun keikkamarkkinoilla. Oman aikansa on vienyt myös perehtyminen Länsi-Saksan ulkoministeriön toimintaan.
Sellaista elämä on sanoi Vainio vainaa. Oletko muuten tyytyväinen Euroopan Unionin presidenttiin? Omasta mielestäni unionimme kärkimies on Venäjän Federaation ja Yhdysvaltain liittovaltion kollegoihinsa verrattuna epäkarismaattisuuden ruumiillistuma. Pitäisikö Sinusta kaikkien EU-kansalaisten päästä valitsemaan kansan äänestyksellä seuraavaa Euroopan Unionin presidenttiä? Samalla voisit ottasa kantaa Eino S. Revon kauteen Yleisradion johdossa ja jos aikaa jää toivon sinun etsivän niteen nimeltä Toiset pidot Tornissa.
Vastauksia odotellen,
-Gran-
tiistai 26. lokakuuta 2010
Lepikon torppaus
Armoitettu Gran,
Olet aivan oikeassa viitatessasi kirjoittamisen mielekkyyteen. On mukava käydä tämänkaltaista interaktiivista vuorovaikutusta, varsinkin näin julkisesti. Saattaisi luulla, että meidän julkinen kanssakäymisemme olisi jotenkin rajoitetumpaa kuin yksityisyyden suojissa. Yleensä siinä käy kuitenkin siten, että innostumme kaikesta huomiosta vain lisää ja silloin asiat käyvät mielenkiintoisiksi.
Lupasin etten Kekkosta toisi muutaman kirjelmän aikana esiin, mutta sinä sitten pakotit. Muistan Kekkosen todenneen näistä populisteista, että laitetaan pojat vastuuseen ja katsotaan kuinka käy. Sitä itsekin erityisellä mielenkiinnolla odottaen. Toki sinun on helppo tuoda esiin Soinin aiempi ammatti, mutta tuopa esiin hänen koulutuksensa ja vertaa sitä nykyisen hallituksen ja edellisten hallitusten ministereiden sivistykseen. Minusta on hienoa, että meillä on aito populismin akateemikko populismia johtamassa, eikä edesmenneen Pekka Siitoimen tapainen hullu. Toisaalta Siitoin oli vain katkera ja pahasti viinaan menevä, kaksi lasta ennen aikojaan haudannut ja tuskansa tukahduttanut mies. Äläkä valehtele sekuntiakaan, kyllä sinäkin tämänpäiväistä dokumenttia ykköseltä katselit.
En tiedä miten tämän sanoisin. En todellakaan osaa sanoa, miten muotoilisin tämän nyt oikein, mutta pyytämäsi Hiilamon SKOP-kirja, se tuota, no, se on itseasiassa avopuolisoni. Niin niin niin, älä kysele, kun et halua kuitenkaan oikeasti tietää. Voin toki kysäistä, josko hän luovuttaisi tämän teoksen sinulle lainaan, mutta lukupiiriimme en häntä itsensä vuoksi laske. Voi helvetti sentään, mitä siitäkin tulisi. Perusteltuja mielipiteitä ja 80-luvun pankkimaailmaa halveksuvia heittoja. Ei sellaista meidän lukupiiriimme, ei ikimaailmassa.
Suostun vedonlyöntiin ja aloitan ennen gallupsumaa Perussuomalaisten eduskuntaryhmän koon veikkauksella. Uskon vahvasti, että Perussuomalaisest tulevat saamaan vähintään viidentoista prosentin kannatuksen vaaleissa, joka puolestaan oikeuttaisi heille kolmisenkymmentä paikkaa eduskunnassa. Itseasiassa lyön kivekseni itsevarmasti tiskiin ja virallinen veikkaukseni olkoon kolmekymmentäviisipaikkainen eduskuntaryhmä Perussuomalaisille. Jatketaan veikkauskohteiden kirjaamista ajan kuluessa. Avasin pelin, nyt on sinun vuorosi. Mielestäni voitaisiin myös sopia, että veikkaus on +-3 paikkaa, ettei tarvitse taas pitää puhelinmykkäkoulua. Näin toimit viimeksi, kun muodostuikin porvarihallitus vastoin omia odotuksiasi.
Lepikon torppa on monessa mielessä hieno kulmakivi. Tämä oli ensimmäisiä ammattimaisesti toteutettuja kuvaretusointeja, kun torpan kuvasta retusoitiin savupiippu pois vaaleja varten. Pelättiin, että savupiippu antaisi ehdokkaasta liian porvarimaisen kuvan. Muistaakseni se oli Kääriäinen, joka tiesi, että Lepikon torpan multa oli parasta mitä isänmaalla oli tarjota. Taitaa olla vielä tänäkin päivänä parasta se multa.
Parhain terveisin,
-Teemu Sikari
maanantai 25. lokakuuta 2010
Graceland
Kunnioitettu Sikari,
On jälleen kirjelmän aika. Vastausnopeuksistamme päätellen kirjoittaminen ei edelleenkään ole mitään pakkopullaa kummallekaan kirjeenvaihtajalle. Ensi kevään eduskuntavaalit näyttävät herättävän kiinnostusta molemmissa. Itselleni tulee mieleen Veikko Vennamon lause "Kyllä kansa tietää", kun seuraa vennamolaisten perinneyhdistyksen eli Perussuomalaisten touhuja. Kansan pitäisi todellakin tietää, että ärhäkän populistipuolueen hanskat tippuvat hallitusvastuussa joka kerta. Kansan tulisi tiedostamisen lisäksi myös muistella. Nyt olisi erityisen tärkeää muistella, mikä johti vennamolaisten tuhoon viimeksi 1980-luvulla; vaalivoitto ja siitä seurannut hallitusvastuu. Jotenkin tähän kaikkeen istuu hyvin Persujen puheenjohtajan, Timo Soinin aiempi ammatti, joka oli käytettyjen autojen kauppias.
Kirjeeni keskivaiheilla haluan nöyrimmin anoa lainaksi Hiilamon SKOP-kirjaasi. Voisimme pitää aiheesta lukupiirin. Tietysti lukupiirin järjestäytyminen vaatisi, että joku kolmaskin suostuu kirjan vapaaehtoisesti lukemaan.
Mutta palataanpa takaisin vaaliteemoihin. Olisi hyvä sopia vedonlyöntiaikataulu ja -aiheet seuraavia eduskuntavaaleja varten. Itse ehdotan vedonlyöntikohteiksi hallituspuolueita, joista vetojen lukitus helmikuun alkuun mennessä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän koko olisi hyvä veikata ennen gallupsumaa, esimerkiksi marraskuussa. Haluan myös lyödä vetoa muutamista ministerin salkuista, mutta otammeko ministerinimitykset vasta vaalien jälkeen veikkauskohteiksi? Vedot on käytännöllisintä sopia näin kirjeenvaihdon lomassa, jotta jää kirjallinen ja julkinen dokumentti asiasta. Voihan tulla akuutti tarve todistaa oman elämän tapahtumaköyhyys.
Kuuntelin Paul Simonin Graceland-levyä kyllästymiseen asti. Albumin nimikkokappale Graceland on hieno arvonanto Yhdysvaltojen musiikkipermälle. Graceland-levy on julkaistu vuonna 1986. Itse taisimme olla tuolloin vielä edunsaajina pohjoismaisessa perhevapaajärjestelmässä. Paul Simonin ura ja yksityiselämä olivat Gracelandin aikoihin pohjalukemissa, mutta levy pelasti miehen itseluottamuksen ja koko uran.
Tiedän Sinun, Sikari, julkaisevan jonain päivänä suuria teoksia kankeakielisten ja katkeransävyisten suomalaista yhteiskuntaelämää sivuavien niteiden genressä. Kun urallasi ja yksityiselämässäsi kaikki tuntuu yhdentekevältä ja itseluottamus menee, on takaportti olemassa. Sinun Gracelandisi tulee olemaan Lepikon torppa.
P.S. Kännykkä on edelleen uusimatta.
-Gran-
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Vaaleja odotellessa
Hyvä herra Gran,
Vai olet sinä löytänyt itsesi Tapiolasta sosialidemokraattien julistuksen ääreltä. Itselleni olisi tullut mieleen kysäistä Jugnerin pojalta, miksi puolueen nimeä ei yksinkertaisesti korjata? Onko se niin hienoa brassailla sillä, että puolueen perustajasta lähtien ollaan kirjoitustaidottomia. Nimenomaan olisin sosialidemokraateilta odottanut kiivasta väittelyä stilistiikasta, ennenkuin saadaan edes keskustelua aikaiseksi perustamiskokouksessa. Mistäköhän minulle moinen tuli mieleen?
Taidat olla ainoa tuntemani henkilö, joka löytää seurapiirihanhien sisäsiittoisesta tilataideteoslähiöstä demareita. Tapiola taitaa olla Suomen ainoa paikka, missä lähikaupan asemaa hoitaa Stockmann. En kuitenkaan usko sinunkaan löytävän nykypäivän demareita Itä-Helsingistä, vaikka siellä olisi millä mitalla nukkuvia ääniä. Perussuomalaiset saivat Halmeen Tonyn avulla äänensä idässä kuulumaan. Nyt alkaakin olla aika poimia nuo vaietun katkeruuden hedelmät. Pelkään ja toivon samalla Perussuomalaisille niin sanottuja eskoahoja eli veret seisauttaavaa vaalivoittoa.
Keskustassa ollaan edelleen autuaan tietämättömiä ympäröivästä maailmasta ja siitä, että samat säännöt koskevat heitäkin. Vaikka Väyrynen mitä sanoisi, niin menot eivät yksinkertaisesti voi olla puolta miljoonaa tuloja suuremmat. Tässä tilanteessa ei taida auttaa hiljentyminen ja rukoilu edes Keminmaan kirkossa. Hallitukseen Keskustalla ei ole enää kahdeksaan vuoteen mitään asiaa, mutta verotarkastukselle löytyisi paikka puolueesta. Kuka niiden kymmenien yhdistysten raha-asioita muka hoitaa oikeaoppisesti?
Seuraavaksi hallituksessa killuvat luultavasti SDP ja Perussuomalaiset, en jaksa uskoa Kokoomuksen enää pystyvän muodostamaan itselleen sopivaa hallituspohjaa. Sinipuna voisi kenties toimia, koska sitenhän ne porvarihallitusten virheet yleensä korjataan. Itseasiasiassa sinipuna taitaakin olla se todennäköisin vaihtoehto. Kokoomuksesta on kuitenkin tullut jotenkin ylimielinen ja suoraan sanottuna aika homo tai siis ylimielisempi ja homompi. Poju Katainen käytännössä johtaa kieltolakihallitusta, kun Kiviniemi kurkkii olkansa yli peilistä näyttääkö peppu liian isolta tässä jakussa.
Kyselytunneista onkin tullut suurta sirkusta, kun pääministeri ei vastaa mihinkään ja tuijottaa herkeämättä tyhjyyteen. Onkohan silläkin se narkolepsia niistä sikapiikeistä? Voisi melkein tokaista, että omaan paskaansa polkivat.
En Phil Spectorista tiedä, sillä surin tänään Ior Bockia, hieno mies kertakaikkisesti. Onhan noilla murhilla aina porskutettu eteenpäin musiikkiteollisuudessa. Tähän asti en kuitenkaan ole tiennyt ketään muusikkoa, joka olisi itse toteuttanut murhan. Murhilla ratsastajista mainitsen muutaman suomalaisen esimerkin: Children Of Bodom ja Steen1. Jälkimmäinen tosin vaihtoi artistinimensä Liekehtiväksi Sikiöksi. Kerrassaan hurmaavaa. Vastaukseni kysymykseesi on siis ei, raaka teko ei mitätöi siihenastista uraa, sillä sinunkaltaisiasi musiikinystäviä löytyy aina.
Toivottavasti nautit syntymäkaupungistani ja annoit merellisen tuulen huuhtoa raskaat ajatukset pois ja sait annostuksen vaurauden tuoksusta, selluloosasta.
Kirjoittelemisiin,
-Teemu Sikari
Pohjantähden alla
Hyvä Sikari
Yhteenveto kotimaamme poliittisesta tilanteesta viimeisimmässä kirjeessäsi oli erinomainen tiivistys. Eilen jouduin tappamaan aikaani Tapiolassa, jossa sattuivat Espoon demarit jakamaan ruusuja sekä informaatiota eduskuntavaaliehdokkaistaan. Ajauduin mielenkiintoiseen keskusteluun poikkeuksellisen fiksun kampanjavastuuhenkilön kanssa. Minun ja vaalivastuullisen ajatukset kohtasivat yllättävän monissa asioissa. Näkemäni ehdokasesittäytymiset olivat asteikolla 4-10 noin neljän tasoa.
Demareiden puoluesihteeri Mikael Jungner oli mainitsemassani demaritapahtumassa aktiivisen ja ahkeran oloinen kaveri. Ruusuja ja propagandaa näytti riittävän kaikille Jungnerin "feissaamille" ihmisille. Jungner voisi olla tarpeeksi vaikutusvaltainen henkilö viemään eteen päin ajattelua puolueiden koalitioajattelusta. Ruotsissa poliittiset puolueet kävivät kahdet viimeisimmät vaalit koalitiomallilla. Tuon mallin paras puoli on puolueiden arvomaailmojen sekä konkreettisten tavoitteiden selkiytyminen. Jokainen puolue joutuu valitsemaan vasemmiston ja porvariston välillä. Esimerkiksi Vihreät ja Perussuomalaiset joutuisivat valitsemaan puolensa. Uskon äänestysprosentin radikaalisti nousevan kun kansalle selkiytyy puolueiden tavoitteet, arvot ja yhteistyökyky.
Lähiörotat piristi kummasti huonon Iggy Pop-kokeman jälkeen. Suomi-rapin pitäisi olla huomattavasti arvostetummassa asemassa kuin se tällä hetkellä on. Toivon seuraavan kulttuuriministerin tekevän asialle jotain. Samaan vetoon toivon myös meille blogin pitäjille apurahajärjestelmää. Suomen kieli on niin marginaalista maailman mittakaavassa, että jokainen teko kielen rikastuttamiseksi tai aseman säilyttämiseksi on merkittävä.
Tänään mietin pitkään musiikkituottaja Phil Spectoria. Spectorin tuotannoissa on minuun vetoavia tasoja sekä ajattomuutta. Alkaessani tutkia Spectoria ihmisenä, löysin pysäyttävän faktan miehen lähimenneisyydestä: tuomio toisen asteen murhasta. Pitkästä aikaa pääsin suurten moraalisten pohdintojen äärelle. Mitätöikö niinkin raaka teko, kuin murha koko siihenastisen uran? Onko oikein hehkuttaa murhaajan tuottamia kappaleita ja arvostaa tässä tapauksessa Spectoria ammattinsa puolesta? Valaise minua Sikari.
Ps. Eilen tie vei minut yllättäen syntymäkaupunkiisi.
-Gran-
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Jazz-yhtye ja muita unelmia
Arvoisa herra Gran,
Mukavaa, että olet saanut kirjeenvaihdostamme ilon irti. Kuvittelet kuitenkin turhia, jos luulet saavasi ensimmäisen myllykirjeeni, kun maamme nousee toisen sisällissodan raunioilta uuteen aikakauteensa. Ensimmäisen myllykirjeeni omistan nimikirjaimille L.S. Saisinpa vain mahdollisuuden olla kärpäsenä katossa, kun karkotuspäätös luetaan ääneen helsinkiläisasunnossa. Järjestän myös silloisen asemani mahdollistamana Jazz-yhtyeen Kemi-Tornion lentoasemalle säestämään päätöksen toteutusta, itsekin sitä eturivissä seuraten. Kemi-Tornion lentoasemalle siksi, että sinne on vittumaista matkustaa karkotuspäätös perstaskussa Helsingistä saakka ja toiseksi voin yhdistää tähän matkaan lupaamasi maakuntakierroksen.
Arkiruokasi g-piste kuulosti toki houkuttelevalta, mutta mikset käyttänyt Jamie Oliver superpannusi pohjassa ensin oliiviöljyä. Öljyn kiehuessa lisäisit vielä kunnon nokareen aitoa voita erityisen makunautinnon takaamiseksi. Toki vanhana kulinaristina sinulla on varmasti poukkoileva selitys tähänkin, eikä se arvatenkaan tule jäämään yhden lauseen mittaan. Nälkä tosin herahti kielelleni näin yömyöhänä, sinä ja kirotut sipulimielikuvasi. Toivottavasti kuuntelit Kicke Paanasen kappaletta: "Villiäinen" paistellessasi, olisi nimittäin sopinut erinomaisesti tilanteeseen.
Turhaan kai toistelet kutsuasi, sillä on itsestäänselvää, että löydämme toisemme hyvinkin pian Töölöstä. Omakin lukemistoni alkaa nimittäin kovasti ehtyä ja Heikki Hiilamon SKOP:n lyhyt historia jätti kitkerän jälkimaun. Teos pitää ehdottomasti huuhdella pois mielestäni tuoreella Mauno Saarella. Eikö olisi mahtavaa, jos Mauno Saari kirjoittaisi kirjan Vanhasen lautapinoista ja naisseikkailuista tai jostain ihan muusta. Valtakunnanoikeus olisi taattu ja voisimme lyödä vetoa; mahtaako Matti löytää itsensä ulos Säätytalolta ensiyrittämällä?
Alkaakin vihdoin olla alle kaksikymmentä päivää paluuseeni. Odotan erittäin paljon Suomen syksyltä, tarkoittaen kaikkia joutavia typeryyksiä ja niiden omalaatuisia toteutustapoja. Mitään muita odotuksia ei oikeastaan ole, sillä Suomi on nykypäivänä osoittanut olevansa kaikille kansanryhmille aivan väärä paikka olla ja elää. Rikkaat jättävät maan ensimmäisien miljooniensa jälkeen verojen pelossa. Pahimmat alkoholistit kuolivat viinaveroalessa ja loput kituvat hiljaa yhteiskunnan laitoksissa maksavaivoineen. Keskiluokka suunnittelee kovaa vauhtia joukkopakoa ja Kehä III:sta ympäröivä alue näivettyy nerokkaan alueellistamispolitiikan ansiosta. En nyt ajanpuutteen vuoksi mainitse, kuka tässä aikanaan onnistui loistavasti ja olisi päivittänyt politiikkaansa ajan mukaan toimivaksi aina tarvittaessa.
Kaikesta tästä seuraa varsin hauskoja oireita. Perussuomalaiset ovat erittäin lähellä kolmanneksi suurimman puolueen asemaa. Samalla huolestuttavaa, mutta jotenkin kiehtovaa on seurata, kuinka suuret puolueet alkavat ymmärtämään, etteivät ole olemassa itseään ja kansanedustajiaan varten. Siinä sitten syytellään Apollonkadulla etelän metiaa ja vaikka mitä muuta, vaikka puolueen jäsenistö on jo vuosikaudet koostunut rekisterimerkintävirheistä ja jäsenyydestään autuaan tietämättömistä.
Haluaisin Iggy Pop-erehdystäni yrittää vielä hyvitellä. Hakusanalla: "lähiörotat" saat ensimmäisellä hakutuloksella varmasti mieluista seurattavaa.
Muistin muuten juuri, että viimeisin Laitiseni on vielä lukematta. Riennän siis törkeästi kirjeeni ääreltä pois, yhtään peittelemättä priorisointijärjestystäni.
Parhain terveisin,
-Teemu Sikari
tiistai 19. lokakuuta 2010
Syysunelmaa
Kunnianarvoisa Sikari,
On puhdasta iloa vastata kirjelmiisi, mutta vaihtomme alussa lupaamasi myllykirjehenkisyys puuttuu kokonaan kirjelmöinnistäsi. Eipä siinä. Ehkäpä saan olla ensimmäinen kurinpidollisen tekstin saaja, jos Sinusta tulee tämän valtion päämies. Oletko muuten ajatellut kuinka Facebook-ajan Kekkonen olisi pelkällä kaveripyynnön huomiottajättämisellä luonut monille asevelisosialisteille sisäpoliittisen helvetin? Synkkää, mutta todennäköisesti olet ajatellut.
Tänään tavoitin ruotsalaisen arkiruoan g-pisteen. Paistoin miehekkään kokoiset pannupihvit, joiden jauhelihataikinaa vahvistin tuoreella sipulilla. Jamie Oliverin superpannun pohjan peitin ruokaöljyllä ja öljyn lähes kiehuessa, lisäsin litran kuutioituja kiinteälajikkeisia perunoita tirisemään pannulle. Öljyn ollessa katoamaisillaan paiston kärvennyksestä, kiusasin kituvia perunakuutioita vielä sipulin paloilla. Öljy vain sähähti perunoiden ja sipulien taistellessa elintilastaan. Huippua!
Kun sipuleiden kovin terä alkoi muistuttaa pehmeydeltään Mikko Pesälän puhemieskautta, otin pannun pois liedeltä. Mäiskäisin lautaselle viellä reilun nokareen makeaa puolukkahilloa ja täytin Tommy Tabermannin runolla kulturoidun tuopin kylmällä maidolla. Ruokaillessa loin lämpimiä ajatuksia Tage Erlanderin suuntaan. Löytyisiköhän Erlanderista suomenkielistä nidettä?
Uusin tässä kohdassa kutsuni yhteiselle antikvariaattikierrokselle. Poliittista lähihistoriaa käsittelevät kirjani ovat totaalisesti ehtymässä. Uusin mielenkiinnon kohteeni on Watergate-skandaalia käsittelevät puolueettomat kirjat. Sellaista en ole vielä löytänyt. Veljeni neuvoisi minut oitis nettidivareihin, mutta mitä iloa on löytää etsimänsä netistä? Ei mitään yhteisiä naurun pyrähdyksiä hyllyjen väleissä. Ei kuiskimista, siitä kuinka idioottimaista on myydä täydellisessä kunnossa oleva K.A. Fagerholmin muistelmat vaivaisella seitsemällä eurolla. Nettiostoksien digitaalisissa rahansiirroissa jää myös väliin asiapitoiset väittelyt kirjakauppiaan kanssa muun muassa aiheesta "Kannattaako Arimo Raesteen muistelmia pitää myynnissä?".
Edellinen kirjeesi sai myös minut muistelemaan yhteisiä seikkailujamme.Bankin lounaskeskustelusi taso on epäkorrektiuden klassikko! En kyllä kamalasti kalpene tuolle keskustelulle jos otetaan muisteloihin eräs keväinen kahvinostotilanne partiolaismarssien aikaan. Sääli niitä jotka ovat joutuneet sietämään meitä yhtäaikaa yli tunnin kerrallaan. Pet Shop Boysien sanoja on varmasti usein tapailtu: "What have I done to deserve this?"
Nyt jätän kirjoittamisen tältä erää ja kuunteleen loistavaksi finaaliksi Tina Turnerin River Deep Mountain High-kappaleen. Samalla taidan vilkaista, mitä mahtaa Wikipedia sanoa miehestä nimeltä Charles W. Colson.
-Gran-
Pohjoisrannan baanalla
Parahin Gran,
Näin alkuun tahdon kiittää nopeasta vastauksestasi. Harmittelin kovasti itselleni, etten päässyt heti julkaisun jälkeen lukemaan kirjettäsi. Olin nimittäin liimattuna television ääreen "Kyllä Jeeves hoitaa"-tallenteiden toimesta. Hugh Laurie ja Stephen Fry tekivät jo tuolloin sitä, mihin Uutisvuodolla on vielä valovuosia matkaa.
Olen mielissäni, kun uhrasit edes ajatuksen apuun pyytämisestäni kännykkäsi vaihdossa. Toivottavasti löydät vihdoin rinnallesi kestävän ja omiin tarpeisiisi sopivan laitteen. En mielihaluistani huolimatta ota nyt minkäänlaista kantaa laitehankintaasi, vaikka salaa varmasti toivoitkin vinkkiä tahi paria. Armollisena en kuitenkaan malta olla muistuttamatta, että navigointi olisi varmasti sinulle tarpeellinen ominaisuus harhaillessasi Suomessa entuudestaan tuntemattomissa kaupungeissa.
Täytyy myöntää, että kokeilin Iggy Popilla jäätä. En kuitenkaan hetkeäkään epäillyt, ettetkö löytäisi mieltäsi tasapainottavaa tuotosta nopeasti internetin videopalvelusta. Osaathan paremmin Vexi Salmen sanoitukset, kuin hän itse selväpäisenä. Vähän itseäni arvelutti mainita Gordon Gekko muuriasiassa, sillä en ole vielä kyseisen elokuvan jatko-osaa nähnyt ja arvatenkin häpeän sitä suuresti. Pelkäsin, että saattaisit paljastaa minulle tahattomasti seikkoja uudesta elokuvasta, jotka veisivät minulta oivaltamisen ilon. Pelkoni oli toki turhaa, sillä tunnet minut aivan liian hyvin.
Tänään käymämme puhelinkeskustelu nosti jostain syystä mieleeni 2000-luvun alkupuolella kohtaamani Helsingin. Innokkaat askeleet Pohjoisrannassa, kiihkeää keskustelua Ravintola Bankin lounaalla ja viiden tähden majoittautumiset Kilon lähiössä. Kaikki tämä juontaa juurensa kuitenkin Kirkkonummelle ja lupaan, että vielä palaamme kyseisen kaupunkiin Reinin perintömaille, vaikka se olisi viimeinen tekoni.
Olen vähintäänkin velvoitettu osallistumaan Länsi-Pohjan kierrokselle, sillä kusirajan takana, Juhantalon mailla sattuneet tapahtumat jättivät minulle paljon hyvitettävää. Odotan kovasti, että pääsen synneistäni irti ja voin korvata kärsimyksesi, vaikka traumat eivät välttämättä koskaan parane täydellisesti.
Olen valmis jättämään Maalaisliiton ja Keskustan vähintäänkin viiden kirjeen päähän, mutta luuletko tosiaan, ettenkö huomaisi julkeaa piruiluasi rivien välistä. Kehtaatkin yhdistää kaksi täysin toisistaan irrallista asiaa väliviivalla edes pilkallasi.
Katsoin samaa dokumenttia, mistä mainitsit kirjeessäsi. Olisi heti pitänyt arvata, että noin kolmen tuhannen kilometrin päässä juuri sinä myhäilet ruudun edessä ja nautit täysin siemauksin kommunistisen puolueen rahoittamasta viihteestä. En muista, olenko koskaan huomannut suositella sinulle dokumenttia: "Disko ja ydinsota". Kyseinen tuotos on tehty Virossa vuonna 2009. Tiedän, tiedän, mutta uhraa tälle hetki periaatteistasi huolimatta ja kerro toki mielipiteesi myös minulle.
Jälleennäkemistä odottaen,
-Teemu Sikari
maanantai 18. lokakuuta 2010
Vastauksia etsimässä
Kunnioitettu Sikari,
Olen päättänyt tällä päivämäärällä uusia Kännykkäni. Kännykän kirjoitan isolla, koska haluan tehdä kunniaa Kari Kairamolle, kännykkä-sanan keksijälle. On huomattavasti helpompi kirjoittaa ja sanoa "Kännykkä", kuin esimerkiksi käsipuhelin. Harkitsen pyytää Sinua mukaani ostoksille, mutta ostosreissusta seuraisi vain hankaluuksia. Ensinnäkin ostattaisit minun makuuni liian teknisen välineen ja eläisit kauttani omia teknisiä fantasioitasi. Toiseksi: en halua Kännykän ostosta samanlaista spektaakkelia, kuin omat visiittini NK:n tai KaDeWe:n ruokaosastoille ovat.
Mainostamasi Iggy Popin biisi oli muuten ihan syvältä. Video lähes tappoi iltatunnelmani. Onneksi Yölinnun versio Rauno Lehtisen "On hetki" kappaleesta korjasi mielentilani raiteilleen. Sen sijaan Gordon Gekkon ja Reaganin puheiden välisen yhteyden löytäminen on Sinulta raikas näkökulma 1980-lukuun. Molemmat puheet liikkuvat faktojen, utopian ja draaman demilitarisoidulla vyöhykkeellä. Edellä mainitut käsitteet eivät siis kumoa toisiaan tai taistele toisiaan vastaan, vaikka käsitteiden välillä onkin itsestään selvä jännite. Tämä tiedoksi sivistymättömille moukille, ei Sinulle arvokeskustelija Sikari.
Nuo mainitsemasi kaksi puhetta oikeastaan tiivistävät amerikkalaisen kulttuurin hyvät puolet; itsevarmuuden, uskon tulevaisuuteen ja maailman johtajuuden. Meillä euroopassa on totuttu vain lässähtäneisiin poliittisiin jargoneihin, näköalattomiin tilannekatsauksiin ja jälkiviisasteluun. Kysyin mielipidettäsi Reaganin osuuteen Berliinin muuri-asiassa, koska itselleni on äärimmäisen hankalaa tunnustaa keskinkertaisen amerikkalaisen tahtopoliitikon ratkaisseen kylmän sodan lopullisesti. Asenteeni edustaa hyvin tyypillistä eurooppalaista ylimielisyyttä.
Voisin tähän väliin lohduttaa Sinua pienellä tietoiskulla: Väyrysen henkilökultti ei ole kadonnut minnekään. Ehkäpä kommenttisi olikin hiebnovarainen muistutus lupaamastani Länsi-Pohjan kierroksesta. Siellä Väyrysen kultti elää sitkeästi kuin merikrotin poski! Esko Ahon urakehityksestä sen verran, että Aho istuu Nokian johtokunnassa. Eräs toinen porvarillinen presidentinvaalien häviäjä johtaa Suomen, jokseenkin haastavaa, taivalta kohti jalkapallon MM-kisoja. Pekkarisen itseluottamuksen taustalla taas lienee ylivoimainen asiaosaaminen, kokemus ja vahva tuki kotimaakunnasta. Voisimmeko sopia tässä ja nyt ettemme käsittelisi Maalaisliitto-Keskustan asioita seuraavaan viiteen kirjeeseen?
Tänään reippaillessani Saunalahden rantamilla, mieleeni tulvahti optiokeskustelu ja eilinen dokumentti aiheeseen liittyen. Miksi meillä Suomessa lähestytään tuloerojen kasvua siitä näkökulmaasta, että rikkaiden tuloja tulisi pienentää eikä kukaan puhu köyhimpien tulojen kasvattamisesta? Kylmä viima puhalsi Espoon läntisimmässä kolkassa ja Kalle Isokallion sanoin kateus voitti edelleen kiiman. Tervetuloa takaisin Suomeen, ystävä.
-Gran-
Epistula II
Arvoisa Herra Gran,
Tarkkasilmäisyytesi on jälleen vailla vertaansa ja huomaan, että olet ottanut Frasierin nokkelan sanailun omaksesi. Arvatenkin olet oikeassa, viittaan otsikossa Kekkosen nimimerkkiin, mutta pääpainon haluan pitää myllykirjeidemme sisällössä. Veitsen terävinä ja Peitsen hengessä.
Avaan vastaukseni kirjeesi viimeisestä kappaleesta, koska se johtaa sopivasti omaan nimimerkkiisi. Helsingin keskustasta löytyy ennakkoluuloistani poiketen erittäin hyvä kahvila. Kyseinen kahvila kantaa nimeä: "Gran Delicato" ja se löytyy Kalevankadulta. Nimimerkkiisi tämä liittyy varmasti seuraavilla tavoilla; laadukas helsinkiläiskahvila, UKK:n mukaan nimetyllä kadulla ja kaiken kukkuraksi kyseinen ravinteli on maahanmuuttajavetoinen. Hienoa, että olet vihdoin sinut geneettisen perimäsi kanssa ja uskallat katsoa sisimpääsi.
Reaganista ja Berliinin muurista mieleeni juolahtaa kaksi irrallista asiaa. Pikkuveljeni ja Gordon Gekko. Historiasta ainoa asia, minkä veljeni muistaa, on Berliinin muurin hajoaminen. Enkä usko sekuntiakaan, ettetkö sinäkin näkisi syvää yhteyttä Reaganin "Tear down this wall"-puheella ja Gordon Gekon "Greed is good"-kohtauksella alkuperäisestä Wall Street-elokuvasta. Muistan ikuisesti, kun syvälle nahkatuolin syleilyyn uppoutuneet nuoret miehet nousivat seisomaan liikuttuneina kyseisen kohtauksen ajaksi. Kepitetty calvados ei maistu, eikä koskaan tule maistumaan niin hyvältä, kuin se silloin maistui puheen jälkeen hiljaa siemailtuna.
En lähde tässä analysoimaan sen kummemmin Euroopan Unionin ulkosuhteita, kuin torniolaisväenkään suhtautumista ison kirkon meininkiin. Tuot kysymyksenasettelussasi esiin oman näkemyksesi, minkä haluat ilmeisesti minulla vahventaa. Tätä en edellämainitusta syystä halua tehdä. Tiedän, että olet vahva median kuluttaja ja rakastat viihdettä yli tyylilajien. Tarjoankin sinulle lohdutukseksi viimeistä tuntemaani Iggy Popin featuring-esiintymistä. Sen löydät Youtubesta hakusanoilla: "iggy pop teddybears", katso ensimmäinen hakutulos. Video on suorastaan nerokas, mielessäni siintää orastavan Manhattin kajo, missä käyn useammin kuin Lauttasaaressa.
Voisitko puolestasi kertoa minulle oman näkemyksesi Paavo Väyrysen henkilökultin surkastumiseen. Tahdon myös kuulla mielipiteesi Esko Ahon urakehityksestä ja arvauksesi siitä, mistä Mauri Pekkarinen saa ylitsepursuavan itseluottamuksensa. Olemme molemmat kuitenkin todistaneet, kuinka Pekkarinen lyttää ydinvoiman vastustajat ja kyselytunneilla pystyy yhdellä lauseella täyttämään opposition eturivin kansanedustajien avannepussit.
Kävelyä Töölössä, voisitko enää parempaa vanhalle ystävällesi tarjota. Kiitos.
Vastaustasi odottaen,
-Teemu Sikari
sunnuntai 17. lokakuuta 2010
Ensimmäinen kirje
Hyvä Veli Sikari
Viime viikolla päästin sisäisen narsistini irti ja pyysin sinua luomaan foorumin, missä voisimme julkisesti puida elämän piirimme pieniä ja suuria asioita. Veikkailin mielessäni, kuinka kauan jaksat sinnitellä, ennen kuin tuot Urho Kekkosen tavalla tai toisella mukaan kirjeenvaihtoomme. Yllätit minut taas kerran, jo blogin nimi viitannee UKK:n käyttämään "Pekka Peitsi"-nimimerkkiin.
Sinulla taitaa, ystäväni, olla selvittämättömiä asioita Kekkossuhteessasi. Ota vaikkapa viikko aikaa itsellesi ja keskustele whiskey-lasi kädessä kotitalousvähennyksellä teettämäsi Kekkostoteemipaalun kanssa. Keskustele kuin mies miehelle!
Kekkosesta voisi kirjoittaa sivukaupalla, mutta eiköhän mennä välillä K-linjalta sivullekin.Sivuun vetämisestä tuli vielä mieleeni, että Sauli Niinistön "Viiden vuoden yksinäisyys" on sinulta edelleenkin lainassa. Palautan kirjan mahdollisimman pian, koska sinähän rakastat kirjojen kansia.
Olisi hienoa lähteä jokin syksyinen lauantaipäivä koluamaan antikvariaatteja Roberts Coffeen-pahvimukit kädessä ja päätyä Töölöön tuopilliselle. Haavekuvissani hivelemme yhdessä "Tasavallan isäntärengin" tai jonkin muun klassikon ensipainosta jykevän tammipöydän ääressä ja päädymme ihailemaan Tamminiemen iltaruskoa...
Televisiota katselen edelleen aivan liikaa, enkä voi edes kuvitella aikaa ennen digiboxia. YLE Teema on ehdoton suosikkini televisiokanavista ja idolikseni on noussut YLE:n luontodokumenttien puhujana tunnetuksi tullut Jarmo Heikkinen. Tosi-TV-ohjelmat hallitsevat myös elämääni; Suomen Diilissä jännitän Jouni Talvisen puolesta ja Big Brotherilta odotan piristävää hölmöilyä. Kiva uutuus on Nelosen Neljän tähden illallinen. Roman Schatz oli tuon ohjelman paras vieras!
Mutta kirjeenvaihdossahan pitää syntyä dialogia. Kerropas minulle mistä löytäisin kivan kahvilan Helsingin keskustasta ja mikä oli Ronald Reaganin merkitys Berliinin muurin kaatumiselle.Olisi hauskaa myös tietää kuinka suuri osa torniolaisista pitää Rajalla-Gränsen-ostoskeskusta arkkitehtuurisena riemuvoittona ja onko Pohjoismailla tarpeeksi sanavaltaa Euroopan Unionin ulkosuhteiden hoidossa? Jos viitsit, niin voisitko selvittää miksi maaherrojen viroista luovuttiin ja onko Iggy Pop vielä hengissä?
Siinäpä tärkeimmät tältä erää. Odotan vastaustasi.
-Gran-